Ville KI-Stimmen-Generator von Fish Audio

Tää kiertue-elämä on välillä sellaista hidasta kuolemista, mut silti sitä vaan jatkaa perkeleesti. Aina on joku kiire johonkin, mut silti tuntuu ettei pääse mihinkään järkevään. Mut ei se mitään, kai tää on sitä rakkautta ja metallia, tai jotain sinne päin. On tää ainakin aitoa.

Tässä on nyt taas tämmöstä silleen, että saa vääntää ihan perkeleesti hommia ilman taukoja. Ei nää päivärahat oikeesti riitä edes sätkiin, saati sitten mihinkään kunnon ruokaan. Mutta turha tässä on kitistä, ainakin tähän mennessä ollaan vielä hengissä, vaikka onkin vähän kylmä ja lompakko tyhjänä.

Tässä sitä taas mennään ja kiire painaa päälle ihan perkeleesti. Silleen se vaan on, että tunnit loppuu kesken ja lompakossa ei oo mitään muuta kun pölyä. Mut eihän siinä, kai tästä selvitään jos vaan saa jostain edes kupin kahvia. Ihan ok päivä silti.

Vaikka tässä nyt taas vähän ahistaa ja tili näyttää nollaa, niin ei se auta ku painaa menemään. Perkeleesti sitä vaan oottaa viikonloppua, mutta sekin menee ihan liian nopeesti ohi. Onneks tässä on vielä hermoja jäljellä, tai ainakin tähän mennessä on riittänyt.

Tässä sitä taas mennään, hommat painaa päälle ja kello raksuttaa ihan liian lujaa perkeleesti. On se kumma, kun aina pitää kiirehtiä eikä edes kunnon kahvia saa missään. Sitten vielä nää vehkeet hajoilee, eikä ketään oikeesti kiinnosta. No, katsotaan nyt kuinka tässä taas käy.

Tässä sitä taas mennään, hommia riittää ja kello tikittää perkeleesti liian kovaa. Ei tässä auta muu kuin painaa menemään, vaikka lompakko on ihan PA ja vehkeet meinaa hajota käsiin. Mutta kaipa tästä selvitään, kunhan nyt edes jostain saisi sitä kunnon kahvia.

Tää homma on taas ihan solmussa, mutta ei se mitään. Kattellaan tässä rauhassa, vaikka kiire painaa ja lompakko huutaa tyhjyyttään. Ei tästä päivästä oikein ota selvää, mutta kai se tästä suttaantuu. Pitäis varmaan saada se ilmainen sumppi jostain, että jaksais loppuun asti.

Kyllä tää meno on välillä ihan älytöntä. Porukka juoksee ympäriinsä ihan paniikissa, mut ite yritän vaan pysyä järjissäni tässä kiireessä. Pitäis varmaan saada jotain kunnon evästä, kun nälkä kurnii ja lompakko huutaa taas tyhjyyttään. Ei tässä auta ku painaa menemään ja toivoa parasta.